Tää kuulostaa nyt niin kliseiseltä, mutta eilen istuin illallispöydässä usean ihmisen ympäröimänä ja tunsin itseni NIIN yksinäiseksi. Välillä piti vaan mennä omaan huoneeseen itkemään ja kattomaan valokuvia. Osittain olin niin herkkänä koska olin väsynyt ja darrainen, mutta silti. Kaipaan omia kavereita joiden kanssa voin olla täysin oma itseni niiiiin paljon.
Perjantaina oli kuitenkin kivaa, mutta olin ihan liian humalassa (ylläri)! Ihmiset oli silloin ekstrakivoja ja niiden kanssa oli helppo jutella, mutta toivoisin että se olisi mahdollista myös seuraavana päivänä. Musta ois hirveen kiva esim. tehdä kämppisten kanssa muutakin kun käydä baarissa, koska tykkään niistä hirveesti! Pitäis varmaan yrittää vielä enemmän jutella ja tutustua niihin, mutta tunnun aina lamaantuvan kun pitäisi jutella.
Huomenna taas töihin, joka on ehkä ihan hyvä! Vapaapäivinäni en nimittäin näytä saavan mitään tehdyksi...
tuolla olin viikko sitten, oli aika katastrofaalista....
emelia, allie & minä
allie & minä
Ikävä on luonnollinen juttu. Sitä ihmettelee, mitä ihmettä sitä tekee ihan vieraassa maassa vieraiden ympäröimänä, kun voisi olla kotonakin tutussa ja turvallisessa paikassa ja viettää aikaa läheisten kanssa. Se menee kuitenkin ohi, usko pois. Ja sitä paitsi olet onnekas, kun sulla on niin paljon hyviä ystäviä, ei ne mihinkään katoa ;)
VastaaPoistat. äiti
Niin se kai on! Ja tiiän että tää varmasti menee pois, nyt vaan tuntuu niin vaikeelta! Mutta en siis todellakaan oo luovuttamassa tai mitään, on täällä ollut niin kivaakin! Ja Nelli tulee ens viikonloppuna kylään, jee! Ootteko ostanu jo lennot?
VastaaPoistaNiin Laura kuuntele äitiäs!;) Kyl se siitä! Me ei lähetä koskaa minnekkää<3 ja kestää aikaa ennen ku siel tutustuu ihmisiin! Eihän mekää tultu paris kuukaudes ystäviks right!? ;)
VastaaPoistaT. JELE
haha <3 NIIN IKÄVÄ SUA!! voitko jo tulla!
VastaaPoistaja totta, hyvä pointti! ääää<3