2010 TOP 10

Koska rakastan listojen tekemistä ja kuolen tylsyyteen ollessani kipeä, päätin väsätä vuoden 2010 parhaat biisit- listan! Tekeminen osoittautui huomattavasti vaikeammaksi kuin kuvittelin, sillä aluksi en meinannut muutaman ison lempparin lisäksi edes muistaa mitä kaikkea tänä vuonna on ilmestynyt, mutta sitten kun biisejä alkoi muistamaan, niitä tuli liikaakin. Jouduin siis suorittamaan aikamoista karsintaa, joten kun aloin tehdä valmista listaa, en millään pystynyt laittamaan lauluja parhausjärjestykseen. Ne löytyvät nyt siis ilmestymisjärjestyksessä, lukuunottamatta Ludwig Belliä jonka levyn ilmestymispäivää en löytänyt mistään.

1. Massive Attack: Paradise Circus
Heligoland, helmikuu 2010



love is like a sin, my love
for the ones that feel it the most

2. Ellie Goulding: Every Time You Go
Lights, maaliskuu 2010



tape me up, then break me up
ever so gently
then it's not so hard
every time you go

3. The Radio Dept.: Heaven's on Fire
Clinging to a Scheme, huhtikuu 2010



i wish i didn't know you better, but it's pointless
one look at you, and heaven's on fire

4. The Dead Weather: The Difference Between Us
Sea of Cowards, toukokuu 2010



i'm not the way that you found me
i'm neither here nor there
one day i'm happy and healthy
next i ain't doing so well

5. Sleigh Bells: Rill Rill
Treats, toukokuu 2010



we are the river flow
and you can never know
you're just a weatherman
we make the wind blow

6. The National: Afraid of Everyone
High Violet, toukokuu 2010



with my kid on my shoulders i'll try
not to hurt anybody i like
but i don't have the drugs to soar
i don't have the drugs to sort it out
sort it out

7. Pariisin Kevät: Matkalla etelään
Astronautti, toukokuu 2010



no mä en tiedä
ehkä kaikki on turhan tavallista
paetaan autolla
lähdetään nyt etsimään jotain potkua tähän elämään

8. Interpol: Try It On
Interpol, syyskuu 2010



please explore my love's endurance
and stay, stay

9. Carl Barât: The Magus
Carl Barât, lokakuu 2010



because men can be animals
savages and cannibals
keep your wits about you and you'll see another day

10. Ludwig Bell - Det var inte hela världen
Jag haf försökt förklara, 2010

Spotify-linkki

det var inte hela världen
allt som inte dödar, härdar
kom igen nu, ge mig allt du ha

"‘Quite happy’ is not the ending I want to write for my story."

Oi voi. Viime aikoina tämän neidin kyynelkanavat ovat olleet harvinaisen auki, johtunee luultavasti tästä jo kaksi viikkoa kestäneestä flunssasta joka on vienyt mut kyllä jo ihan totaalisen regression partaalle. Äsken katsoin Jane Austenin viimeisiä vuosia kuvaavan elokuvan Jane Austen Regrets ja itkettää vieläkin kun edes ajattelen sitä. Jane Austenin kirjoja lukiessa ja niistä tehtyjä elokuvia katsellessa helposti unohtaa, että Austen itse oikeasti eli elämänsä loppuun asti yksin, eikä koskaan mennyt naimisiin ja saanut omaa "onnellista loppuaan". Miss Austen Regrets sai minut ihailemaan tätä naista entistä enemmän, sillä hän piti kiinni omista periaatteistaan, eikä mennyt naimisiin ilman rakkautta. Suosittelen ehdottomasti katsomaan, itse palaan nyt peiton alle!





PS. Tapaninpäivänä tulee jo tavaksi muodostunut Ylpeys & Ennakkoluulo- maraton YLE Teemalta, ja siinä onneksi Darcy & Lizzie saavat toisensa! ♥

been looking for remedies

Moskovassa on aika ihanaa:

- Mansikantuoksuisia vaahtokylpyjä ja hyviä kirjoja
- Viinilasillisia äidin kanssa
- Vaateostoksia
- Tuhannet valot Moskovan yössä
- Hyvää ruokaa
- Venäläiset karvahattuineen

Ainoat asiat jotka vähän painaa mieltä on tää outo kolme päivää kestänyt päänsärky ja se tieto, että pitäs tehdä opinnäytetyö loppuun. Jotenkin nytkin Lontooseen sijoittuva pukudraamaleffa, viini ja jäätelö kuulostaa houkuttelevammalta kun koulujutut. Lupaan tehdä sen huomenna!

Ai niin, ja oon vähän rakastunut Rihannaan:

once was blind but now i see

En oo pitkään aikaan kuullut mitään näin kaunista:



Hey, little train! Wait for me!
I once was blind but now
I see, have you left a seat for me?
Is that such a stretch of the imagination?

Hey little train! Wait for me!
I was held in chains but now I'm free
I'm hanging in there, don't you see
In this process of elimination

Hey little train! We are all jumping on
The train that goes to the Kingdom
We're happy, Ma, we're having fun
It's beyond my wildest expectation

Hey little train! We are all jumping on
The train that goes to the Kingdom
We're happy, Ma, we're having fun
And the train ain't even left the station

olen nuori ja naiivi ja minulla on tunteita

Viime aikoina päiväni ovat koostuneet laajalti siitä että olen herännyt, mennyt kouluun (jossa olen ajatellut vain yhtä tuntia kerrallaan jotta välttyisin siltä hermoromahdukselta että päivää on vielä 7 tuntia jäljellä), pysynyt aikatauluissani koulutehtävien suhteen (laadusta en tosin mene takuuseen) ja mennyt aikaisemmin nukkumaan kuin yleensä. Olen myös innostunut jälleen lukemisesta, ja jäänyt koukkuun 1500-luvulla eläneen kuningatar Anne Boleynista kertovaan romaaniin, Queen of Subtleties. Kirja on ihana sekoitus vanhan ajan tunnelmaa ja nykykieltä, ja en millään malttaisi laskea sitä käsistäni.





Huomenna olisi tarkoitus lentää Moskovaan vierailemaan äitiä ja muuta perhettä, mutta Finnairilla on sopivasti meneillään lentoemäntien lakko, joten vähän pahalta näyttää. Tällä hetkellä ainakin lentoni näyttäisi olevan peruttu, mutta katsotaan vielä jos lakko vaikka loppuisi vielä tämän päivän aikana! Kaipaisin todella tätä pakoa arjesta.

let's take life nice and easy

Greetings from London!

















Oon ollut nyt taas pari päivää Suomessa ja tuntuu ihan siltä etten olisi ollut pois ollenkaan. Saattaa tosin johtua siitä, etten ole päässyt vielä käymään keskustassa tai oikeastaan tehnyt mitään muutakaan. Olen nimittäin TAAS kipeä, ja tällä kertaa se vituttaa sen verran että aion oikeasti tehdä tälle surkealle vastustuskyvylle jotain. Ajattelin alkaa pitää ruokapäiväkirjaa, että tajuaisin vähän paremmin mitä kaikkea epäterveellistä suuhuni laitan. Mulla on myös nyt meneillään tällanen laktoositon kuukausi- kokeilu mitä lääkäri suositteli mun sekoilevan vatsan takia. Ajattelin, että senkin kannalta olisi varmaan hyvä kirjoittaa ylös mitä on syönyt ja että onko esimerkiksi maitotuotteiden välttelemisestä ollut mitään käytännön hyötyä.

Työharjoittelukin lähentyy hirveän nopeaa tahtia, mutta onneks oon sentään jotain saanut aikaiseksi! Tilasin eurooppalaisen sairasvakuutuskortin Kelalta, oon etsinyt aika ahkerasti kämppiä ja käväisin myös henkilökohtaisesti Kelassa hakemassa asumistuen korotusta. Ehkä tää vielä tästä jotenkin lutviutuu, vaikka hirveä stressi onkin! Nyt meen takasin sängyn pohjalle nauttimaan teestä & Supernaturalista, hejdo!

someday you'll be loved

Hejsan pitkästä aikaa!

Viime viikonloppuna oli Halloween, ja olin tapani mukaan taas pukeutunut! Tällä kertaa jopa kahtena eri päivänä ja vieläpä kahteen eri asuun. Tosin toinen niistä asuista oli aika yksinkertainen ja nopeasti väsätty, mutta toisen eteen olin nähnyt vähän enemmän vaivaa. Perjantaina olin pupu ja käväisin Iguanan ja Prkl-klubin kautta Neossa Halloween-bileissä, joihin pukeutuneet pääsivät ilmaiseksi sisään. Lauantaina oli kaverini järjestämät Halloween-bileet Kalliossa, ja tällä kertaa asuni oli merirosvotar. Kaikki kuvat tältä illalta ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita, mutta laitan nyt jonkun melkein hyvän otoksen tähän demonstraatioksi.

Tässä on kyllä tultu taas hieman överikäytettyä alkoholia viime aikoina (esim. juuri viime viikonloppuna.....) ja ajattelinkin lauantaina koittavissa lukiokavereiden tapaamisessa jättää viinin kokonaan pois, ainakin ennen baaria. Olen nimittäin tullut siihen tulokseen, että on varmasti huomattavasti hauskempaa muistaa asioita kuin joutua arvailemaan illan kulkua seuraavana aamuna järkyttävän hedarin kourissa.

Lontoo-asiat eivät ole erityisemmin vielä edistyneet, vaikka sainkin aikaiseksi käydä koulumme kv-vastaavan juttusilla ja sain tietoa tuista ja lomakkeita niiden hakemista varten. Asuntoasiat tällä hetkellä stressaavat eniten, sillä toivoisin niin, että Lontooseen mennessä olisi jo asuinpaikka eikä tarvitsisi siellä vaellella ja etsiskellä.


tanssin merirosvotanssia....

you've gotten into my bloodstream

En ookaan ehtinyt vielä kommentoida yhtään Lady Gagan keikkaa. Ehkä siksi, etten tiedä oikein että osaanko edes, tai ainakaan sanoa muuta kuin että olen ainakin yhä enemmän rakastunut ja jäänyt täysin sanattomaksi. HS:n arvio keikasta oli mielestäni jotenkin todella liikuttava joten lainaankin nyt sitä omien sanojen puutteessa:

Loppuunmyydyn Areenan 11000 hengen yleisö katseli ja kuunteli vuoronperään hiirenhiljaa sekä estottomasti suosiotaan osoittaen. Tuntui, että tässä todellakin saattaa olla poptähti, jollaista ei ole aikaisemmin nähty.
--
Liekehtivän flyygelin ääressä toinen tekoripsi repsottaen istunut Gaga ei näyttänyt enää yliluonnolliselta supertähdeltä, vaan lähes tavalliselta parikymppiseltä, joka on vilpittömän hämillään saamastaan huomiosta.





Kuluneen viikon vietin sekä Eurassa mummun luona että Tampereella Nellin vieraana. Kummatkin tekivät hyvää, vaikka aluksi vähän ahdistikin etten ehdi olla kotona ollenkaan. Mummun kanssa saatiin puhuttua tavallista syvällisemmistäkin asioista ja asiat palautuivat ehkä taas vähän paremmin oikeisiin perspektiiveihinsä. Tampereella tuntui taas vähän että olisi ollut lomalla ulkomailla, kun kaikki paikat olivat sen verran vieraita. Perjantai-illan vietimme alkoholihuureisissa tunnelmissa Rumassa (tuokaa se kiltit takaisin myös Helsinkiin!) ja launtaina käytiin katsomassa Doriksessa Kiki Pauta ja French Filmsiä (ihana!).



Loppuiltani taidankin käyttää teen juomiseen ja rakkauslaulujen kuunteluun. Ihan vaan vääntääkseni veistä haavassa.

kan du älska mig?

Hälsningar från Stockholm! Fiilis on aika maassa nyt, niin kuin usein matkojen jälkeen kun arkeen palaaminen tuntuu liian rankalta. Onneksi nyt on sentään syysloma, mutta joudun silti tänään jo lähtemään mummulaan & sitten Tampereelle. Nämä molemmat on tietysti ihan kivoja juttuja, mutta oisin kyllä voinut järjestää itelleni edes yhden välipäivän.

Puhuttiin Nellin kanssa Tukholmassa siitä miten naurettavaa se on, että koko elämä pyörii "sen jonkun" löytämisen ympärillä. Rupesin oikeasti miettimään, että aina kun olen surullinen, se johtuu yleensä siitä että olen yksinäinen ja kaipaisin jotain jonka kanssa voisi vain olla ja pitää kiinni. Ja aina kun menee baariin, tuntuu että illan onnistumisen mittarina toimii se, että onnistuuko tapaamaan jonkun. Ja kuinka usein joku baarissa tavattu ihminen oikeastaan edes on se "oikea"? Miksei rakkaus voisi joskus olla niin helppoa ja vaivatonta kuin jossain elokuvissa? Tai edes yhtä romanttista ja ilotulitusmaista? Tuntuu vaan että odotan koko ajan jotain sellaista mitä ei edes ole olemassa.









Biisi jota oon kuunnellu koko aamun repeatilla peiton alla:



Jag har hört att du träffat nån
Jag har hört att han är allt jag inte var
Och jag hör att du är säker nu, jag vaknar med den tanken varje dag
Och jag hör att han är den rätte
Ja dom säger att du verkligen menar det
Och jag hatar att jag älskar dig
Och jag älskar dig så mycket att jag hatar mig



jag hade hoppats på något
om du vill ha mig
nu kan du få mig så lätt

oh boy you've left me speechless

Vajaan tunnin päästä koittaa lähtö Hartwall Areenalle jossa nään varmaan tän vuoden odotetuimman keikkani aka Lady Gagan! Rakastan sitä naista ihan liikaa ja toivon niin paljon että keikka on kaikkien odotusten arvoinen. Onneksi eilisestä ensimmäisestä keikasta on kuullut niin paljon kaikkea hyvää että enköhän lähde tänään Pasilasta aika sanattomana kotiin.





Sinänsä keikka osui vähän ikävälle päivälle koska en nyt pääse DTM:n Gaga-jatkoille seuraavan aamun herätyksen ollessa niinkin mukavaan aikaan kuin 04.00. Lento Tukholmaan lähtee nimittäin jo 06.55 ja kentällä on oltava viideltä, huoh. No, turha valittaa kun kaikkea kivaa on nyt niin paljon saman viikonlopun aikana, ja ensi viikollakin pääsen rentoutumaan mummolaan & näkemään vähän Tamperetta Nellin johdolla.

Trevlig veckoslut alla ja sitä rataa!

you see me dancing but i never ever like to talk

Noniiin, jospa nyt yritettäisiin taas ryhdistäytyä tämän kirjoittamisen kanssa! Parin kuukauden aikana olen käynyt mm. kahden kaverin kanssa viettämässä lomaviikon Kyproksella Agia Napassa, ja se oli kyllä paras idea pitkään aikaan! Loman jälkeen tosiaan jäi hirveen energinen ja elämäniloisempi fiilis (hetkeksi ainakin) vaikka miljoona koulutehtävää jäikin rästiin. No, onneksi niistäkin viimeisen tein juuri pari minuuttia sitten loppuun, huh!

Matkakuume Kyproksesta kyllä jäi, ja varattiinkin yhden matkakaverin kanssa melkein heti uusi matka, ja ylihuomenna koittaakin lähtö minilomalle Tukholmaan. Aikomuksissa on nähdä ainakin Birger Jaarlin patsas (älkää kysykö), kuninkaanlinna, vanha kaupunki ja TopShop! Niin, ja kauniita ja vaikeasti tavoiteltavia ruotsalaisia miehiä. Alle kuukauden päästä lähdemme myös matkailuluokan kanssa opintomatkalle Lontooseen, aka lempikaupunkiini maailmassa.

Lontooseen käy matkani myös tammikuussa viideksi kuukaudeksi, sillä sain sieltä työssäoppimispaikan. Mielialani asiasta vaihtuu noin minuutin välein paniikista ja innostuksesta ahdistukseen ja suruun. Tätä olen odottanut ja toivonut koko opiskeluaikani tässä koulussa, mutta nyt kun sain kuulla sen olevan oikeasti mahdollisuus alkaakin ahdistaa. Ensinnäkin joudun jättämään terapian kesken, ja se on oikeasti tosi huono juttu, koska en välttämättä saa enää jatkaa sitä (luultavasti en) ja siitä olisi voinut olla vaikka kuinka paljon hyötyä. Näin myös taannoin aika paljon vaivaa sen saamiseksi. Ahdistaa myös yksinäisyyden pelko, ja se, että mitä jos erkaannun kaikista kavereista täällä? Tiedän että oikeasti se on aika naurettava pelko, sillä eihän viisi kuukautta loppujen lopuksi ole niin pitkä aika, mutta silti. Vainoharha-Laura nostaa päätään. Toivoin (ja toivon edelleen) loppuun asti että Nelli olisi päässyt myös Lontooseen, sillä meillä olis varmasti ollut ihan maailman parasta, ja paljon vähemmän pelottavaa! Mutta ehkä kasvan nyt sitten ihmisenä ja sitä rataa. Tosin isän vaimo Katja kannustavasti muistutti ettei ongelmiaan voi paeta toiseen maahan. Sellasta.

Tälläseltä oon viime aikoina näyttänyt:



ja näin onnellisia oltiin nellin kanssa kyproksella (ja kohta toivottavasti myös tukholmassa!)

it's a summerday and not a cloud in sight

Tänään on ollut aivan ihana kesäpäivä, ja nyt vähän harmittaa ettei ollu kameraa todistamassa sitä. Heräsin aamulla 8:00 koska piti soittaa päivystykseen ja varata lääkäri tulehtunutta haavaani varten. Pääsinkin lääkäriin melkeen heti ja sain 2 päivää saikkua sormeni takia (:D) joka tarkoittaa viiden päivän minilomaa! Hurraye!

Kävin Hannan kanssa kävelyllä aurinkolahdessa, ostettiin teltta, makoilin yksin Eduskuntatalon puistossa ja luin Rumbaa, näin Nellin ja istuttiin Hesperianpuistossa ja käveltiin sieltä kaupungille ja mentiin leffaan kattomaan Youth in Revolt. Leffa ei ollut ehkä ihan niin hyvä kuin olisin toivonut, mutta hyvä fiilis ja kaikesta huolimatta, ja Michael Cera on edelleen unelmieni poikaystävä. Ja ihana biisi oli lopputeksteissä, yllätyin positiivisesti! Oon kuunnellut tätä siitä lähtien kun kuulin sen ekan kerran OC:ssa muutama vuosi sitten.





Kävin eilen myös kattomassa She's Out of My League- leffan, joka oli myös yllättävän hyvä! Nauroin varmaan ainakin puolet leffan ajasta, ja lähdin kyllä teatterista pois hymy herkässä. Tykkäsin tosi paljon molemmista pääparin näyttelijöistä, ja etenkin Alive Evestä joka oikeasti vaikuttais olevan täysi 10. Myös huomenna mulla on leffapäivä, sillä meen äidin ja sen miehen kanssa kattomaan ranskalaisen Kesähetkiä. En malta oottaa! Illalla sitten ehkä Helatorstaiklubi ja YK:n Freaks.

ruissalo calling

Kaiken itkun ja epätoivon jälkeen sain kuin sainkin vaihdettua sunnuntaisen työvuoroni pois, joka tietysti tarkoittaa sitä että pääsen sunnuntaina ruissiin katsomaan REGINA SPEKTORIA! Ja tietysti päivä on täynnä kaikkia muitakin ihania, joten ajattelin vähän hypettää nyt etukäteen.

Chisu esiintyy 16.30, ja se on luultavasti ensimmäinen artisti jota mennään katsomaan. Joensuu 1685 ois kanssa ihan kiva nähdä, mutta en oo ihan varma vielä ehditäänkö paikalle niin aikasin. Oon nähnyt Chisun kerran aikasemmin On the Rocksissa, ja se oli aika ihana.





Belle & Sebastian esiintyy kuudelta teltassa, ja koska en pääse maanantaiselle Tavastian keikalle, ootan aika innolla nyt tätä festarisettiä. En oo erityisen intohimoisesti bändiä koskaan kuunnellut, mutta yhden levyn kuitenkin omistan ja se on sen verran kiva (ja sopii täydellisesti kesäiltoihin), että odotan keikkaa innolla. Vaikkakin vähän harmi, että ne esiintyy telttalavalla, koska siellä on aina vähän tungosta ja ahdistun aika helposti.





REGINA SPEKTOR! En rehellisesti sanottuna koskaan uskonut, että se tulisi Suomeen, joten voitte uskoa kuinka kovaa kiljuin koulun atk-tilassa kun luin uutisen tästä kyseisesti lisäyksestä. Voitte myös varmaan kuvitella miltä tuntui kun näin liian täydet työvuorolistat.... No, nyt asia on onneksi korjattu ja pääsen kauan odottamalleni keikalle.





Florence and the Machinea odottaisin muuten varmasti yhtä paljon kuin neiti Spektoria, mutta koska olin jo Tavastian keikalla (joka kyllä oli aivan loistava), ei tämän missaaminen olisi tuntunut ihan niin pahalta. Mutta anyway anycase, Florence on ihana ja varmasti upea päätös illalle. Ja kuka tietää, ehkä se tällä kertaa laulaa Hardest of Heartsin!

lover, you should've come over

lauantaina oli ehkä hirvein baari-ilta pitkään aikaan, koska onnistuin itkemään (selvinpäin) kaksi kertaa illan aikana. epäreiluksi koin myös sen, että aamulla heräsin darra seuranani vaikka olin alkuillasta juonut vain pienen viinipullon (mitä siinä nyt on, 25cl?). eilinen ja tämä päivä on mennyt makoillessa ja kuunnellessa musiikkia. kaiken lisäksi olen vielä flunssassa ja järjettömän hedarin kourissa, huoh. huomenna pitäisi (kai) mennä piknikille, ehkä oon jo terveempi ja onnellisempi silloin! aina voi toivoa.......

eilen näytin näinkin hehkeältä kauppareissulla:






so i'll wait for you and i'll burn
will i ever see your sweet return
oh will i ever learn
oh lover, you should've come over
'cause it's not too late

words fail me all the time

synttärit oli ja meni (tai siis juhlat, oikeet synttärithän on tänään, happy birthday to me!), ja jälkiseurauksista kärsin vieläkin. tällä kertaa darramasennus on koetellut erittäin vahvalla kädellä ja jouduin tänään lopettamaan elokuvan kesken koska alkoi ahdistamaan liikaa ja piti mennä vessaan itkemään. kaikesta tästä huolimatta lauantaina oli kyllä ihan älyttömän kivaa, vaikka viiniä olis voinut mennä yksi pullo vähemmän ja nukkumaan oisin voinut tulla kotiin. mut yritetäänpäs nyt keskittyä niihin hyviin puoliin:

bad hair day

Itkettää ja raivostuttaa! Oon tänään saanut hiuksieni takia noin 598 hillitsemätöntä raivokohtausta, joiden takia harkitsen vakavasti vihanhallintakurssia. Ois kiva jos hiukset ei ois aina tasan samalailla, mutta kun yritin youtuben "easyjen" tutoriaalien avulla tehdä itselleni Lauren Conradin lettikampausta totesin olevani täysin kyvytön. Yritin myös epätoivoisesti kokeilla Carmen Kassin kampausta Lindexin uudesta kesäkampanjasta, mutta vaikka sen sentään sain tehtyä, ei lopputulos ollut hirveän identtinen inspiraatiokuvan kanssa...... Luultavasti puran sen pian ja laitan hiukset normaalille ponnarille ja lähden töihin. Huoh.

Tässä vähän unelmoinnin aihetta. Ehkä vielä joskus!

ode to lost

laura ♥ lost

En lähde spoilaamaan keneltäkään viimeistä jaksoa, koska sitä ei Suomessa vielä ole näytetty, mutta voin sanoa sen, että Lost will always be my constant. Kaikki ei ehkä mennyt ihan niin kuin oisin toivonut, ja kaikkia lankoja ei todellakaan sidottu yhteen, mutta parin viime vuoden aikana oon kyllä rakastunut Lostiin peruuttamattomasti. Livejournaliin on parin viime päivän aikana ilmestynyt aikamoinen määrä Lost-picspameja, joista linkkaan nyt yhden, koska tästä näkee miten miten visuaalisesti kaunis ja ihana sarja Lost on.

ja sitten vielä:

"it only ends once, anything that happens before that is just progress" ♥

oi miten suloinen kesä!

Tänään oli ihan uskomattoman ihana ja aurinkoinen toukokuun päivä, mistä syystä tuli ikävä viime kesää ja ihan järjetön odotus tulevaa kesää kohtaan! Alla ihan älytön määrä kuvia ihanasta kesä 09:stä, en osannut oikein karsia..