Niin mikä kesä? En voi uskoa että huomenna muka alkaa heinäkuu eikä koko ensimmäisen kesäkuukauden aikana ole ollut yhtäkään sellaista päivää että olisi voinut mennä esimerkiksi rannalle. Onneksi tällä hetkellä sade kuitenkin sopii fiilikseeni enemmän kuin hyvin, sillä makoilen edelleen sängyn pohjalla ja sateen ääni ikkunaa vasten kuulostaa ihanan rauhoittavalta. Löysin sadepäivien soittolistaltani sitä paitsi uudelleen Anna Calvin, joka sopii enemmän kuin hyvin tähän iltaan ja mielentilaan.
(Jos nyt ensi viikolle tulisi kuitenkin jo niitä aurinkoisiakin päiviä, jooko?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti